23.4.2017

Vanhuksia huijataan sijoitustuotteilla


Tänä keväänä olen pistänyt merkille useat eri uutiset joissa vanhuksia on huijattu heille sopimattomilla sijoitustuotteilla. Nordea sai jopa miljoonan euron rapsun Fivalta kun HS oli paljastanut Nordean neuvoneen 90-vuotiaan asiakkaansa myymään yli 2 miljoonan euron arvoisen sijoitussalkun ja ostamaan rahoilla Nordean rahastoja. Samassa syssyssä muutama muukin sijoitustuotteita myyvä firma sai hiukan pienempiä sakkoja. Nordean osakkeenomistajana olen hiukan huolissani siitä miksi he tarjoavat näin huonoja sijoitusneuvoja asiakkailleen. Asiakkaan pitäisi myös hyötyä näistä neuvoista eikä ainoastaan niiden myyjän.

Toisaalta heidän sijoitustyökalunsa joka oli sijoitusneuvojien käytössä kehottaa aina neuvomaan asiakasta myymään kaikki sijoituksensa ja ostamaan tilalle Nordean tuotteita. Tämä tietysti tähtää siihen että Nordea hyötyisi asiakkaasta mahdollisimman paljon saamalla rahastojenhoitopalkkioita ja muita. Tilillä möllöttävät osakkeet eivät välttämättä tuota pankille yhtään mitään toisin kuin korkeakuluiset rahastot ja muut sijoitustuotteet. En toki usko että pankeista Nordea olisi ainut joka olisi tällaiseen myyntiin syyllistynyt, luulen että tämä on aika yleistä toimintaa mutta Nordea jäi vain pahiten Fivan hampaisiin.

Toinen kevään suuri uutinen oli Aalto-sijoitusliikkeen huijaama Auli. 80-vuotiasta naista oli puliveivattu strukturoidoilla sijoitustuotteilla oikein urakalla. Katsotaanpa nopeasti statsit: omaisuus 47 000€ josta käytetty kuulolaitteeseen ja tekareihin 5600€, jäljelle jää 41 400€. 5 vuodessa rahasta on jäänyt jäljelle 12 500€. Tappiota siis 28 900€ josta sijoitusliike on vetänyt välistä pelkkinä palkkioina 11 320€. Tuo tekisi siis vuosittaisiksi kuluiksi lähes 5,5% viiden vuoden ajanjaksolla. Tätä voisi jo kutsua ryöstöksi tai huijaukseksi!




Työpaikallamme tämä on vaikuttanut negatiivisesti sijoittamiseen. Jos sijoittamisesta puhuu niin heti mainitaan nämä vanhusten huijaukset; monen mielestä on parempi pitää rahat pankkitilillä kuin antaa rahat tällaisille huijarifirmoille jotka huijaavat vanhuksiltakin viimeiset rahat. Ihmisten on siis vaikeaa tehdä erotusta pieni- ja suurikuluisten sijoitusten välillä koska he laittavat kaikki yhteen ja samaan nippuun. Mutta onko markkinoilla edes olemassa toimijaa mikä ei ajattelisi myös omaa etuaan ja sitä miten asiakkaalla voisi tienata parhaiten? Eikö se ole koko liiketoiminnan ydin, eihän tämä touhu mitään hyväntekeväisyyttä ole.

Itselleni tuli muutama ehdotus tähän mikä saattaisi vähentää näitä huijauksia: Ikäraja, esim. sijoitusliike ei saa tarjota tuotteitaan omaehtoisesti yli 70-vuotiaalle. Toki jos vanhus ottaisi itse yhteyttä sijoitusliikkeeseen ja sanoo haluavansa ostaa tuotteita niin sitä ei saa estää. Toinen idea mikä tästä tulee mieleen on se että noiden firmojen pitäisi ajatella enemmän asiakasta ja sitä miten asiakkaat pystyisivät vaurastumaan mahdollisimman  hyvin. Nyt on selvästi keskitytty myymään vain mahdollisimman kalliita tuotteita, tuotosta viis. Myyjien palkkamallit pitäisivät mennä niin että palkkaa nostaisi asiakkaan sijoitusten menestys eikä niin että saa lisää palkkaa siitä miten kalliita tuotteita myy. Tämä ohje pätee myös nuoremmille asiakkaille myytyihin tuotteisiin.

Mitä mieltä sinä olet, tarvitaanko lisää sääntelyä että nämä huijaukset vähentyvät?






28 kommenttia:

  1. En tiedä, olisiko asiasta enemmän hyötyä vai haittaa, mutta tietyn ikärajan asettaminen ei tunnu realistiselta, koska se asettaisi vanhemman polven ihmiset hieman syrjittyyn asemaan muihin aikuisiin, täysivaltaisiin kansalaisiin verrattuna. Silläkin ehdolla, että oma-aloitteiseen sijoittamiseen ei tulisi rajoitusta.

    Aiheesta tuli mieleeni, että minun isälläni on sellainen minusta hiukan hassu tapa, ettei hän viitsi aivan suoraan tyrmätä puhelimitse lähestyvien sijoitusmarkkinoijien yrityksiä, mutta sanoo markkinoijalle, että hänen pitää konsultoida vielä perheessä olevien talousasiantuntijoiden kanssa, ja sitten yleensä markkinoija lupaa soittaa joskus myöhemmin uudestaan.

    Sitten seuraavalla kerralla isä kertoo tulleensa asiasta keskusteltuaaan siihen tulokseen, ettei tämä sijoitustuote/varainhallintapalvelu tms. ole loppujen lopuksi nyt tarpeellinen hänelle. Päätös on koko ajan hänen itsensä, ja asiasta on ehkä mahdollisesti keskuksteltu minun tai veljeni kanssa tai yleensä ei. Tavoite tässä taktiikassa on luultavasti se, ettei isän tarvitse väitellä eikä lyödä luuria korvaan, kun markkinoija saa vaikutelman, että isä on vähän niin kuin luovuttanut vastuun toiselle ihmiselle, jota markkinoija ei voi mitenkään tavoittaa.

    Mutta mukava sinänsä kun ei ole sukulaisia, jotka olisivat puhelimarkkinoijien tai pankkien sijotusneuvojien vietävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta onhan nykyäänkin vanhemmilla ihmisillä eri oikeudet, miten tuo poikkeaa niistä? Aloitetaan vaikka ajokortista jatkamalla vakuutuksiin yms yms. Kyllähän näitä löytyy.

      Isäsi kuulostaa onneksi kovin järkevältä tuon asian suhteen. Voi kuitenkin olla että mielipiteesi olisi toinen jos juuri sinun isällesi olisi käynyt noin kuin lehtijuttujen vanhuksille. Olisitko silloinkin vielä sitä mieltä ettei myyntiä kannata rajoittaa? Jos miettisi vaikka että oma isäsi olisi hävinnyt omaisuudestaan huonoilla vinkeillä vaikka 3/4 ja kulua tulisi vielä lisää 5,5% vuodessa. Huomaat tämän vaikka 5 vuoden jälkeen niin syyttäisitkö sijoitusneuvojaa virheestä. Jos kyseessä olisi oma sukulaiseni niin ottaisin lehtiin yhteyttä :D

      Poista
    2. Joo, siis pääpointtini olikin, että minun mielipiteestäni riippumatta on epätodennäköistä, että pelkän iän perusteella saadaan tuollaista rajoitusta läpi. Luulisin näin siis ihan näppituntumalta, mm. sen perusteella, että hyvin monet n. 70-vuotiaat kokisivat sen ihmisarvonsa loukkauksena. Tiheämmät lääkärintarkastukset ajokorttiin ne ikäihmiset vielä sulattavat, mutta rahankäytön rajoituksista älähtäisivät jo poliitikotkin. Jokin ikään perustumaton sijoitustietotesti ennen sijoituksen hyväksymistä voisi olla helpommin perusteltavissa. Kaikki sellainenkin vie toki norminpurkutalkoita ja kikyloikkia ym. tietenkin aimo harppauksen taaksepäin, mutta ehkä niihinkään ei tarvitse hirttäytyä.

      Olen samaa mieltä, että on nimenomaan hyvä tuuri mm. minun kannaltani, että isäni tai muut sukulaiseni eivät ole minkäänlaisille puhelinmyyjille altista tyyppiä. Ja jotain rajoitusta nuo sijoitusten markkinoijat varmaankin tarvitsisivat.

      Minua eniten kauhistuttanut yksityikohta on ehkä se, että Nordeallakin oli sääntö, että koko sijoitusomaisuuden myyntiä pitää suositella aina, myyntivoiton veroseuraamuksista huolimatta. Joten ilmeisesti pankkien ja muiden varainhoitofirmojen palveluksessa olevien sijoitusneuvojien ohjeita pitää siis aivan kaikenikäisten aina ja ikuisesti välttää kuin ruttoa, ja tehdä omat päätelmänsä itse.

      Poista
    3. Niinpä niin, aika turhalta kuulostaa tuo järkyttävien verojen maksu. Ja miksi? Että pääset ostelemaan rahastoja tilalle.

      Poista
  2. Anonyymi23.4.17

    Handelsbanken taitaa olla ainoa pankki jossa tyontekijat eivat saa bonuksia myyntitapahtumista. Omasta mielestani se on hyva tapa ratkaista tama ongelma. Lisaksi sielta saa inhimillisinta palvelua eika tuotteita tuputeta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa järkevältä, ettei bonareilla vaikuteta tuotteiden myyntiin.

      Poista
  3. pleksi-23.4.17

    Hyvä olisi saada selkeyttä lainsäädäntöön. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on lainsäädäntöä, joka velvoittaa uskotut miehet (fiduciary) toimimaan asiakkaan parhaaksi, mutta ei velvoita talousneuvojilta (financial advisor tai vastaava) käytännössä mitään. Omien intressien asettaminen asiakkaan intressien edelle ei ole jälkimmäiseltä ryhmältä kiellettyä. Tämä on ongelma USA:ssa esim. eläkerahastojen osalta.

    John Oliver tekee hauskaa pilaa vakavasta aiheesta https://www.youtube.com/watch?v=gvZSpET11ZY

    Tuosta videosta saa ihan hyvin selville myös kulujen vaikutukset säästöihin ym.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista tietoa rapakon takaa, kiitos :)

      Poista
  4. Tuo ikäraja aktiiviselle myynnille voisi olla hyvä vaihtoehto. Lisäksi pankkiiriliikkeiden ansaintalogiikan tulisi perustua enemmän siihen tuottoon kuin tapahtumien määrään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on, jos asiakas on oikeasti saanut hyvää tuottoa niin siitä pitää neuvojaakin palkita.

      Poista
  5. Anonyymi23.4.17

    En innostu tästäkään väkisin holhoamisesta. Vanhukset ovat aikuisia ihmisiä usean vuosikymmenen kerryttäneellä elämänkokemuksella. Kyllä heillä pitäisi voida olettaa olevan kykyä ottaa itse vastuuta omista päätöksistä. Jos ei itse kykene asioista huolehtimaan, niin pitää hankkia edunvalvoja hoitamaan kaikkia asioita.

    Tyhmiä ja hölmöjä ihmisiä on joka ikäluokassa. Hökälehditään kaikkeen mukaan pysähtymättä yhtään ajattelemaan asiaa itse. Jos ja kun näin tekee, seuraukset on kannettava itse. Onhan se niin paljon helpompaa heittää kehiin huijauskortti, kuin myöntää itse olleensa tyhmä ja ajattelematon. Ei niitä nimiä paperiin ase ohimolla olla vaatimassa. Hölmötkin voi opetella sanomaan "EI" ja "tutustun asiaan ja palaan asiaan myöhemmin".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olen holhoamista vastaan ainakin periaatteessa. Kyllä tähän silti jotain pitäisi keksiä ettei ihmisiä jotka eivät asiasta mitään ymmärrä johdeta näin harhaan. Ehkä joku testi, jos osaat vastata oikein näihin kysymyksiin niin saat sijoittaa näihin tuotteisiin?

      Poista
    2. Aika raaka katsantokanta asiaan Anonyymillä. Vanhukset ovat hieman kuin teini-ikäisiä, harkintakyky on alkanut monella hieman pettämään, asioista innostutaan helposti ja jo ihan juttuseura & sosiaalisten suhteiden vähäisyys ajaa vanhuksia tekemään päätöksiä joita eivät olisi nuorempana tehneet. Monen vanhuksen omaisuus on lisäksi kertynyt aikana jolloin heidän säästönsä kasvoivat säästötilillä pankissa hyvien korkojen ansiosta ilman minkäänlaista talousmaailman osaamista, riitti kun kulutti tuloja vähemmän. Tällaisessa tilanteessa on luvattoman helppoa johtaa haavoittuvassa tilanteessa olevaa ihmistä harhaan lupaamalla hyviä tuottoja ohittaen pienellä sivusanalla sen, että riskit ovat suuret ja palkkiot riskeistä huolimatta juoksevat toisten taskuihin.

      Mielestäni sijoitustoiminta kaipaisi ehdottomasti jonkinlaista sääntelyä ikääntyneiden kohdalla, aivan samalla tavalla kuin sitä rajoitetaan alaikäisten kohdalla tai muuten vajaavaltaisten henkilöiden kohdalta. Ihan heidän oman oikeusturvansa takia.

      Poista
    3. Katsotaan sitten kun olen itse samassa iässä miten skarppi olen. Voihan se olla että itsekin lankean tällaisiin huijauksiin :D

      Poista
  6. Minusta on kiinnostavaa pohtia, miksi jotkut heräävät sijoittamaan vasta aivan myöhäisellä iällä. Olen havainnut tällaisen muutoksen jopa omassa isoisässäni (+75vuotta). Rahaa ja omaisuutta alkaa tässä elämänvaiheessa olla jo niin sanotusti maksimaalinen määrä. Osa omaisuudesta saattaa jopa seistä ihan puhtaasti tilillä käteisenä. Kun vuosikorko tilillä makuuttamisessa on pieni, alkaa moni miettiä sijoituksia. Samaa ongelmaa ei nuoremmilla sukupolvilla ole, koska rahaa tuntuu aina olevan liian vähän.

    Ongelmaksihan tämä muodostuu siksi, että sijoitustaitoja tai tietoa sijoittamisesta ei ole. Moni kääntyy luotettavaksi mielletyn pankin sijoitusvirkailijan puoleen. Seniorit tarvitsisivat aivan omanlaisensa varallisuuskurssin omaisuuden hoidosta vanhoilla päivillä. Pankkivirkailijan sijaan sijoittavan seniorin tulisi etsiä uskotun miehen tyyppistä palvelua, jossa välistävetäminen ei ole mahdollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin en tiedä onko tällaista palvelua Suomessa tarjolla?

      Ehkä se muuten menee niin että sijoittaminen alkaa kiinnostamaan vasta silloin kun rahaa on sen verran että ei kerkiä sitä enää elämänsä aikana käyttämään.

      Poista
  7. Kenelle vastuu kuuluu on kyllä pirun hyvä kysymys. Jokaisella on luonnollisesti vastuu omista päätöksistä. Pitää myös muistaa, että tyhmyys on uusiutuva luonnonvara. Vähän samoilla linjoilla siis anonyymin kanssa, että asioihin voi opetella sanomaan ei. Yksikään puhelinmyyjä ei esimerkiksi saa itselleni myytyä yhtään mitään, koska sanon heille aina tutustuvani myöhemmin asiaan paremmin. Olen siis liian hankala asiakas.

    Lopulta kyse on kuitenkin arvoista. Jos itseni pitäisi myydä kyseisiä tuotteita, niin en kyllä ikinä kehtaisi tehdä sitä, vaikka kunnon bonarit saisinkin. Vähiten muistisairaalle vanhukselle. Kertoo siis arvojen (ja palkitsemisrakenteen) olevan pielessä niin johtoryhmässä kuin ihan suorittavan portaan joukossa. Jos pankilla on intressiristiriita asiakkaan kanssa, niin älä usko mitään, mitä pankki sanoo. Pitkällä tähtäimellä tästä on pankille onneksi vain haittaa maineen ja luotettavuuden muodossa. Meidän pitää vain pitää yllä tätä "meteliä", jotta ketterämmät ja uskottavammat toimijat saavat jalansijaa kivijalkapankeilta. Tällaisia toimijoita siis juuri Nordnet ja esim. uusi Evervest, josta kirjoittelin: http://downshiftaaminen.blogspot.fi/2017/03/robo-sijoittaminen-automaattinen.html.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän tarvitsisi ehkä jonkun riippumattoman toimijan väliin joka osaisi sitten suositella tällaisia asiakkaalle sopivampia palveluita. Mutta ei kai sellaista palvelua ole tarjolla. Kaikilla myyjillä on yhteys johonkin tuotteeseen.

      Poista
  8. Anonyymi23.4.17

    Itse vierastan sääntelyä tai erityissääntöjä joillekin ryhmille. Olen muutenkin ihmetellyt miksei ole enemmän (ollenkaan?) tarjolla sijoitustuotteita, joiden kulut laskettaisiin ainoastaan saadusta tuotosta. Jos tuottoa ei ole, niin silloin ei tuotteen "tarjoaja" saa myöskäään tuottoa. Periaatteessa sijoittaja voi tällöinkin toki menettää sijoituksensa, mutta sen "tarjoakaan" ei saisi hyötyä huonosta sijoituksesta.

    Tämä ei varmaan sopisi kaikkiin sijoitustuotteisiin, mutta esimerkiksi tarjoajan omiin rahastoihin olisi mielestäni passeli. Antaisi myös kuvan siitä, että rahaston hoitaja uskoo omaan kykyynsä saada tuottoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tuotosta pitäisi maksaa munkin mielestä palkkiota, mutta miksi tappioista pitäisi maksaa? Jos aktiivisen rahaston hoitaja tuo lisäarvoa indeksiin nähden niin hän on palkkionsa ansainnut. Harmi vain kun peruskulut juoksevat koko ajan ja sitten tuottosidonnainen palkkio on kaiken muun päälle ekstra kulua.

      Poista
  9. Minun vanhemmat innostuivat myös iäkkäämpinä 'pankkiiri' liikkeistä. Niissä osataan 'hienosti' puhutella vanhuksia niin, että he kuvittelevat olevansa erikoisasiakkaita. No, kun vanhempani olivat yhden kerran ihan innoissaan taas menossa kahville pankkiiriliikkeeseen ja kertoivat heillä olevasta todella hyvästä henkilökohtaisesta 'pankkiirista', kysyin että mikäs 'pankkiirin' koulutus on? Lisäksi kerroin että yksi 'puolituttuni' oli juuri vaihtanut työpaikan pankkiiriliikkeeseen. Hän oli ennen ollut kodinkoneliikkeessä myyjänä. Äitini oli sitten vissiin tarkistanut 'pankkiirin' koulutuksen ja ääni kellossa oli hiukan muuttunut. Mutta vanhempani eivät ymmärtäneet että 2 % palkkio on kova, joka veloitetaan joka välissä (osto, vuosihoitomaksu ja myyntitanteessa) ja se syö heidän tuottonsa todella hyvin (eli minusta tuote ei sovi edes säästämiseen). Ärhäkkään, vanhemmille suunnattuun taloustuotteen myynnissä ovat varmaan parhaita nuoret miehet jotka surutta myyvät tuotetta kuin tuotetta ja paras asiakas on sellainen, joka ei edes tajua mitä ostaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei sitä palkkion suuruutta nuoremmatkaan tajua... Kun OP virkailija sanoo että tämä on hyvä tarjous, sinun ei tarvitsekaan maksaa merkintäpalkkiota niin ihmiset ovat innoissaan ja unohtavat juoksevat kulut.

      Poista
  10. Voi nuoriso, voi nuoriso. Mä en tiedä, miten tämän kauniisti sanoisin, mutta ottakaa huomioon että iän karttuessa voi ihan skarppikin ihminen pehmentyä ja monet aiemmin itsestäänselvät taidot unohtua. Mun mielestä on aika ylenkatsovaa ja ajattelematonta heittää tuollaisia kommentteja, että aina voi sanoa ei ja että omasta tyhmyydestä saa sitten (ansiostakin) kärsiä. Se oilskin tosi hieno asia, jos pysyisi loppuun asti skarppina.

    Ja miksi herätään vasta vanhemmalla iällä säästämään. Ei välttämättä ole kyse edes siitä, vaan rahaa on kitkuteltu kasaan pikkuhiljaa, ja sitten jossain siellä eläkeiässä sitä alkaa sitten ollakin melkoinen potti kasassa kun kulutus vähenee melkein olemattomiin. Siinähän on sitten pankille oiva sauma iskeä. Mä näen moraalisesti arveluttavana just sen,e ttä säästövinkit tulevat juuri pankin taholta eikä niin että asiakas edes itse hakeutuisi sijoitusneuvojalle vaan asia otetaan esille vaikka tavallisen pankkikäynnin yhteydessä. Kun on vuosikymmeniä asioinut samojen ihmisten kanssa, niin tottakai heidän neuvoihinsa luottaa - ei vanhukselle tule välttämättä edes mieleen, että tuttu pankkkirouva antaisi huonoja neuvoja tai että hän saisi mitään provikoita itselleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta sitten pankillakin pitäisi olla oikeus myydä tuotteitaan. Mutta mitä ja millä tavalla.

      Poista
  11. Meidän perheessä kävi aikanaan just niin, että isä oli vuosikymmenien ajan saman pankkikonttorin asiakas ja totteli aika sokeasti annettuja neuvoja.Muuten oli ikänsä ollut ylpeä, omatoiminen, varma ja itseriittoinen mies,joka ei neuvoja kuunnellut eikä pyytänyt. Ei myöskään puhunut raha-asioistaan sen tarkemmin edes omalle perheelleen. Vasta sitten kun hänen dementoitumisensa aiheutti muitakin hankaluuksia, niin raha-asioihinkin täytyi ottaa jonkinlainen roti,ja silloin kävi ilmi, että tälle yli 80-vuotiaalle haavoittuneelle sotaveteraanille, joka oli läpikäynyt vielä kaksi sydänkohtaustakin, oli tehty pankissa säästöHENKIvakuutus,jonka tuoton olisi saanut vasta ties koska nostettua - mutta silloin oli jo selvää että hän ei tulisi koskaan tuollaista ikää saavuttamaan.Tällaisiin juuri kaipaisi pankille tiukempaa kontrollia.

    Nyt on sitten äitimuorille (joka on huomattavasti isää nuorempi) käynyt toisessa pankissa vähän samalla tavalla. Äitille oli tarjottu sijoitustuotteita, ja hän oli samoin tarttunut niihin heti kiinni, kun oli luvattu hyvää tuottoa ja toisekseen mahdollisuutta lopettaa ko. sijoitukset koska tahansa, jos rahantarvetta ilmenee. Missään ei vaan ollut mainittu,millaiset sanktiot ennenaikaisesta nostosta koituu. Tässä taas ihan sama tilanne sikäli, että tuttuun pankkihenkilöön on niin vahva luotto, vaikka äitimuorikin aikanaan oli hyvin närkästynyt siitä miten hänen puolisoaan oli pankissa pyöritetty. Kun ikää karttuu,ei välttämättä tule mieleen pyytää harkinta-aikaa, tai kun on tottunut hoitamaan asiansa itse, niin ei sitten taas osaa myöskään siinä tilanteessa miettiä, keneltä lähipiirissä voisi myös kysyä neuvoa. Ja tässäkin tapauksessa on kyse virkeästä vanhuksesta, joka hoitaa kotinsa ja asiansa vimpan päälle,ei puhettakaan holhoukseen hakemisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Säästöhenkivakuutus vaikuttaa tilanteeseen nähden väärältä tuotteelta.

      Tietoa pitää mielestäni antaa myös sijoituksen negatiivisista puolista eikä kertoa vain positiivisista. On myös asiakkaan velvollisuus tutustua huolellisesti avaintietoesitteeseen. Näin luottamus pelaa molempiin suuntiin.

      Poista
  12. Ostajalle 12kk tyytyväisyystakuu, johan muuttuu asenne pankilla. ;) Todellisuudessa vaikeita juttuja, mutta ehkä pankit pitäisi vain velvoittaa selittämään riskit yksityiskohtaisemmin, eikä samaa mantraa jokaiseen sijoitustuotteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riskit ja kulut, näihin kannattaa ostajan kiinnittää huomiota.

      Poista