27.5.2018

Mikä siinä on kun ei yli 80 000 euron vuosituloista riitä sijoittamiseen?


Luin parisen viikkoa sitten mielenkiintoisen Ylen artikkelin jossa Nordea oli teettänyt kyselytutkimuksen: "Niistä yli 80 000 euroa vuodessa tienaavista, jotka eivät sijoita, yli 60 prosenttia kertoi syyksi rahan puutteen." Ajattelin että onpas aika mielenkiintoista dataa. Mietin että tästä aiheestahan on ihan pakko kirjoittaa teksti!

Ensin on mielestäni aiheellista miettiä paljonko tuosta potista jää verojen ja muiden kulujen jälkeen käteen. Veronmaksajien 2018 tuloverolaskuri kertoo käteenjääväksi summaksi noin 48 000€. Artikkelissa oli mielestäni perustavanlaatuinen virhe: artikkeli ei antanut mitään lisätietoa kyselyyn vastanneiden perhetilanteista, asuinpaikasta ja kulutustottumuksista. 48 000€ kuulostaa omaan korvaani aika suurelta summalta, mutta mietitäänpä seuraavanlainen tilanne:

Vaimo on kotona muutaman sadan euron kotihoidontuella. 2 vanhempaa lasta harrastavat kalliisti, tyttö harrastaa ratsastusta ja poika on lätkänpelaaja. Asutaan Espoossa 400 000€ paritalossa, pihassa kiiltelee Audin diesel farkku ja vaimolla on lapsienkuljetusta varten oma biili. Matkoja tehdään pari kpl vuodessa ulkomaille aina kalliiseen aikaan kun lapsilla on koulusta lomaa. Siivooja käy kerran pariin viikkoon putsamassa kämpän putipuhtaaksi. Raha tuntuu aina vain menevän johonkin eikä sijoituksiin oikein tahdo kertyä mitään.

Esimerkki on aika sovinistinen, kärjistävä ja täysin keksitty. Mutta se on myös täysin mahdollinen tilanne joillekin. Faktahan on että kaikki on mahdollista saada menemään mitä tulee. Voi myös olla mahdollista että samat henkilöt jotka tienaavat nyt 80 000€ eivätkä saa siitä mitään sijoitettavaksi eivät saisi rahaa sijoitettavaksi myöskään 120 000€ vuosituloilla. Joillain se raha vain tuppaa menemään erinäisiin juttuihin.

Antamassani esimerkissä suurin osa kuluista on valintoja valintoja. Kukaan ei pakota asumaan noin kalliissa asunnossa. On täällä pk-seudulla halvempiakin luukkuja. Ja aina voi pendelöidä kehyskunnasta. Lapsille voi myös sanoa ettet saa harrastaa noin kallista harrastusta vaan voi vaikka pelailla palloa kavereiden kanssa. Jotkut perheet ajelee vain pyörillä. Ei ole pakko matkustaa. Voi myös siivota itse eikä tuhlata rahaa siivoojaan. Säästökohteita riittää vaikka muille jakaa. En sano että kaikessa pitäisi säästää mutta jostain näistä voisi pohtia että onko ihan pakollista vai olisiko rahojen sijoittaminen järkevämpää.

Kyllä joku voi myös tuhlata itse ilman perhettä tuon 48 000€ vuodessa. Hienompaa vuokraluukkua ja parempia matkoja. Auto ja moottoripyöräharrastusta. Voisipa tuohon lisätä vielä veneenkin :) Mites itsellä? Vuonna 2017 kuukausittainen keskikulutukseni oli 1230€ eli 14 760€ vuodessa lainanlyhennyksen kanssa. Minulle olisi siis jäänyt tuosta yli 33 000€ sijoitettavaa. Minulla ei ole toki lapsia eli vastaan vain omista kuluistani. En ole myöskään hankkinut mitään kalliita harrastuksia. Todistan siis käyttämällä itseäni esimerkkinä että kyllä tuosta summasta on mahdollista laittaa hiukan rahaa myös sijoituksiin :D

Mitä mieltä sinä olet, riittäisikö sinulle 48 000€ nettotuloista sijoitettavaksi?



10 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen teksti! Tuossa on varmasti perää, että kun tulot alkaa mahdollistaa tiettyjä asioita, aletaan ajatella, että ne ovat pakollisia. Ja ympärillä ihmiset ihmettelevät, että miksi tekin noin huonolla autolla ajelette, luulisi, että teillä on varaa parempaankin. Lapsetkin osaavat varmasti vaatia hulluna, kun kaverilla on sitä ja tätä ja vanhemmat haluavat hemmotella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kyllä. Onpa itsellekin muutaman kerran tullut kommenttia kun vielä puolitoista vuotta sitten ajeltiin tonnin autolla. Ei muuten maksanut paljoa kilometrit! :D

      Poista
  2. Kyseessä on täysin valinnat. Kaikki eivät halua säästää. Jos säästöhalu puuttuu niin eihän sinne säästöön silloin mitään jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin pitkälti näin. Tietyn tyylinen elämä vaatii tietyn verran kulutusta. Monesti on mahdollista elämäntyyliä vaihtamalla saamaan enemmän säästöön :)

      Poista
  3. Säästäminen on em. tilanteessa valintakysymys, tuskin se tapahtuu ihan vanhingossa vain jos ei tee erikseen päätöstä siirtää sivuun osaa tuloista. Mullakin menisi helposti ihan koko palkka ja enemmänkin ties mihin, ellen erikseen olisi päättänyt budjetoida sitä ja noudattaa budjettia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se aina välillä hiukan työtä vaatii se säästäminenkin.

      Poista
  4. On varmaan niin, että tietyn tulotason alittavalla henkilöllä/perheellä säästäminen on hankalaa tai käytännössä mahdotonta. Sen sijaan suurimmalla osalla keskiluokkaa Suomessa kyse on asenteesta ja hedonisesta adaptaatiosta. Toki kaikki markkinointia ja valtiovaltaa myöten yrittävät saada meitä kuluttamaan aina vaan enemmän, jotta kansantalous kasvaa ja työpaikkoja syntyy. Eri asia on, onko se järkevää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi voi itse valita mitä tekee :)

      Poista
  5. Kieltämättä sijoittamisessa on kysymys valinnoista. Joillekin ihmisille sijoittaminen ei vain ole se ensimmäinen asia. He saavat muista asioista enemmän iloa. Eli ihmisillä on tutkimuksissa tapana vastata ihan muita syitä kuin välttämättä todellinen syy. Jokainen pystyy sijoittamaan jotain halutessaan.

    Ja olla sijoittamatta, jos ei halua.
    Itse uskon, että pidän tiukkaa sijoituslinjaa yllä ihan vain tulevaisuuden teoreettisesti vähän paremman eläkkeen takia. Mutta olen monta kertaa miettinyt, että jos nyt kuolisin, niin jäisi kaikki rahat käyttämättä.

    Eli oikeasti taidan vain pitää sijoittamisesta ja se tulevaisuuden eläke on siinä bonuksena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta olisiko se niin suuri tappio jos kaikki rahat jäisivät käyttämättä?

      Poista