28.6.2019

Life is full of mysteries


Aika soljuu mukavasti myös kesällä eteenpäin. Kuten myös syksyllä, talvella ja niin ikään keväällä. Vapaa-aikaa tuntuu riittävän, mutta silti se aika vaan etenee. Miksi näin? Ajattelin pohtia mitä olen nyt saavuttanut tässä opintovapaan aikana.

On tämä opintovapaa mielenkiintoista aikaa. Tavoitteenani oli käydä mielenkiintoisia IT-alan kursseja rennolla työtahdilla ja hankkia samalla lisää vapaa-aikaa. Periaatteessa tämä oli testi siihen keksisinkö mitään järkevää tekemistä vapaa-ajalle, jos se lisääntyisi dramaattisesti. Nyt voisikin vähän mietiskellä miltä tämä vapaa töistä on tuntunut puolentoista vuoden jälkeen.

Aloitin opintovapaan viime vuoden tammikuun puolivälissä. Silloin minua kiinnosti opiskella taloushallinnon kursseja. Sitten menin kirjanpitofirmaan harjoitteluun puoleksi vuodeksi. Se kevät ja kesä meni sitten siinä. Päätin sen jälkeen että alankin opiskelemaan sekalaisia it-kursseja. Niitä oli helppo käydä nettikursseina ja valikoima oli suht laajaa. Sitten joulukuussa syntyikin esikoinen ja opiskelun rinnalla alkoi samalla vaipanvaihdot ja muut puuhat.

Nyt kun opintovapaa alkaa muutaman kuukauden päästä jo loppumaan niin on mielenkiintoista miettiä sainko toteutettua niitä tavoitteita mitä minua kiinnosti toteuttaa ennen vapaalle jääntiä. Tärkein tavoite oli nähdä minkälaista työtä taloushallinto voisi olla ja se tuli nyt nähtyä. Seuraava tavoite oli nähdä millaista on kun on paljon vapaa-aikaa. Tämä oli aika kaksipiippuinen juttu. En voisi välttämättä sanoa että elämänlaatuni on mitenkään erityisesti parantunut nyt kun on enemmän vapaa-aikaa.

Parhaiten huomaa ettei oikein ole mitään viikonloppua, kaikki päivät ovat aika samanlaisia. Jos ei ole ollut töissä viikkoa niin viikonloppu on aika se ja sama. Ja kaikki frendit käy eniveis töissä arkisin. Eipä niitä sitten nää ku viikoloppusi.

Mielenkiintoista on se kun luulin etukäteen tuntuvan, että olisi paljon enemmän aikaa hyppysissä. En ole kuitenkaan kokenut asiaa näin, vaan minusta tuntuu ajan kuluvan ihan yhtä nopeaan eteenpäin. Ei siis tunnu aikaa olevan yhtään enemmän omissa hyppysissä, vaikka nyt hallitsen enemmän itse omaa ajankäyttöäni. Nopeastipa se aika hupenee, tunti lukiessa uutisia tai tunti töissä, samanlailla se menee eteenpäin.

Kolmas tavoite joka muotoutui matkan varrella oli lapsen hoidossa auttaminen. Se tuli kyllä toteutettua ihan hyvin. Vaippojen vaihdoista puuron syöttämiseen ja leikkimiseen. Oli ihan mukavaa kyllä olla nyt kotona tässä alkuvaiheessa, verrattuna isyysvapaaseen joka on aika lyhyt, minulla oli aika paljon enemmän mahdollisuutta viettää aikaa lapsen kanssa.

Neljäntenä ajattelin kirjoittavani enemmän blogiin. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaikka kädessä olisi enemmän aikaa, niin ei vaan tule kirjoitettua. Kun on aikaa niin paljon hyppysissä niin tulee ajateltua: kirjoitan sitten huomenna. Jostain syystä huomista ei tulekaan.

Tennistä en ollut ajatellut pelaavani kuin vasta viime vuoden syksyllä. Se ei siis ole ollut tavoitteena. Olen kuitenkin nyt vapailla kerinnyt pelailemaan 2-3 kertaa viikossa. Valitettavasti pelimäärät eivät näy taidoissa/kehityksessä :D

Olen tyytyväinen tähän kokeiluun siinä suhteessa kun olen nyt nähnyt etukäteen minkälaista on elämäni jos ei kävisi töissä. Suosittelen kyllä kaikille jotka aikovat ennenaikaiselle eläkkeelle kokeilemaan tätä jo etukäteen. Eihän sitä tiedä vaikka se ei juuri sinulle sopisikaan.

Aika ristiriitaiset mietteet tämä kokeilu on kyllä jättämässä, se täytyy myöntää. Tämä saa myös minut pohtimaan tarkkaan sijoittamiseni tavoitteita. Onko FIRE sittenkään minua varten, vai pysynkö työläisenä hamaan loppuun saakka? Miksi tavoittelisin valinnanvapautta jos valitsisin kuitenkin työläisen tien? Life is full of mysteries...

4 kommenttia:

  1. Itse ajattelen FIRE:n niin, että minun ei *tarvitse* tehdä töitä elantoni eteen. Varmasti kuitenkin FIRE:n saavutettua jatkaisin kuitenkin ainakin jotakin töitä, sillä muuten kävisi juuri näin kuin kuvailet. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi sitten tavoitella sellaista mitä ei ns. ota välttämättä käyttöön eli tekee kuitenkin töitä? Hmmm

      Poista
  2. Anonyymi12.7.19

    Tavoitteena "lapsen hoidossa auttaminen"? Särähti korvaan tuo. Koetko siis olevasi lapsen äidin apulainen, vai miksi asiaa ei voi ilmaista esim "oman lapsen hoitaminen"? Imetys on ainoa asia mihin isä ei voi lapsensa hoidossa osallistua, kaiken muun voisit tehdä vaikka yksin. Eli suosittelen asennemuutosta, on sun oikeutesi olla ihan yhtä päähenkilö lapsesi hoidossa kuin äitikin, ei mikään apulainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Yhdenvertaiset vanhemmat ollaan.

      Poista